Oikeusapu Lahti

Oikeusaputoimisto Äänekoski

Riippumatta siitä, onko hankinta verrattavissa puitejärjestelyyn vai ei, oleellinen tieto tarjousta laadittaessa on se, kuinka laajaksi hankinta muodostuu. Julkisen avustuksen hakemismahdollisuuden vuoksi potentiaalisilla käyttäjäorganisaatioilla on kannustin liittyä hankintaan ja lisätä asiointipalveluidensa määrää. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetusta poiketen palvelu on hankintayksikön mukaan käyttäjäorganisaatiolle ilmainen, mikä sekin kannustaa kasvattamaan hankinnan laajuutta.

Korkein oikeus toteaa, että vakuutusyhtiön ilmoittama kuittaus johtaa asian laatuun ja laajuuteen nähden siihen, että oikeusturvavakuutuksesta ei tosiasiassa korvata olennaista osaa niistä oikeudenkäynnin kustannuksista, joita A:lle aiheutuu. A:n taloudellinen asema on jo oikeusapupäätöksessä arvioitu niin heikoksi, että hänelle on myönnetty oikeusapu oikeusturvavakuutuksen koko omavastuuosuuteen. Vakuutusyhtiön kuittausoikeuden vuoksi A:lla ei taloudelliseen asemaansa nähden ole ollut kattavaa oikeusturvavakuutusta.

Käräjäoikeus tutki ratkaisupyynnön ja totesi perusteluissaan, että oikeusapulain 3 §:n 3 momentin mukaan oikeusapu voitiin myöntää muun muassa vakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseen, jos hakija oli taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun korvauksetta. A:lla oli esitetyn selvityksen mukaan oikeusturvavakuutus. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut korvaavansa asian hoitamisesta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. lakitoimisto Lahti

Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei kuitenkaan ole perusteltua sivuuttaa sitä seikkaa, että A on ennen oikeudenkäyntiä asianmukaisesti kääntynyt oikeusaputoimiston puoleen. Sieltä annetun ohjauksen perusteella A on hankkinut asianajajan. Voidaan pitää ilmeisenä, että maksuttoman oikeudenkäynnin suhteen on sen jälkeen toimittu pääosin avustajan arvioinnin pohjalta. A:lle henkilökohtaisesti ei myöskään ole ollut etua valitusta menettelytavasta. Ilmeistä on myös, ettei A:lla henkilökohtaisesti ole ollut edellytyksiä ottaa huomioon oikeusapujärjestelmässä käräjäoikeusvaiheen jälkeen tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta asemaansa. Näissä oloissa ei ole perusteltua, että A, joka taloudellisen asemansa suhteen on alusta saakka täyttänyt sekä maksuttoman oikeudenkäynnin että sittemmin oikeusavun edellytykset, joutuisi kärsimään vahinkonaan seuraukset siitä, että hänen asiaansa hoidettaessa ei varauduttu oikeudenkäynnin kestäessä tapahtuneeseen oikeusapujärjestelmän muutokseen. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että mainittujen erityisten seikkojen vuoksi tässä tapauksessa on pätevä syy myöntää A:lle oikeusapu taannehtivasti hänen pyytämällään tavalla. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, ovatko asianosaiset voineet sovintosopimuksessaan sitovasti sopia myös oikeudenkäyntikuluista, kun A:lle oli myönnetty oikeusapu.

Edelleen mainitun hallituksen esityksen mukaan uuden kalastuslain valmistelua varten maa- ja metsätalousministeriö halusi selvittää kalastusoikeuksia ja tilasi Pohjois-Lapin erityisistä kalastusoikeuskysymyksistä tutkimuksen, jossa tutkittiin myös kyseisen maanomistuksesta riippumattoman kalastusoikeuden historiaa ja perusteita. Tutkimuksen mukaan lapinkylien maa- ja vesialueiden käytössä oli ollut oleellista nimenomaan se, että oikeus kohdistui vain oman lapinkylän alueelle, eikä toisten lapinkylien alueille laajennettuja kalastusoikeuksia tunnettu. Nykyistä kalastuslakia valmistelleessa kalastuslakityöryhmässä oikeuden laajuus linjattiinkin koskemaan vain omaa kotikuntaa. Olennaista oli lisäksi se, että vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa haluttiin säätää nimenomaan oikeudesta saada ilmainen lupa kalastukseen valtion vesillä, eikä varsinaisesta maanomistuksesta riippumattomasta ja siihen rinnastettavasta kalastusoikeudesta. Hallituksen esityksen viimeistelyvaiheessa lausuntokierroksen jälkeen poliittisen yhteisymmärryksen saamiseksi esitystä muutettiin lopulta siten, että oikeus laajennettiin koskemaan kolmen pohjoisimman kunnan aluetta. Ylä-Lapin lohen sekä taimenen nousualueet rajattiin luvasta kuitenkin pois, sillä vaelluskalojen kestävää kalastusta ei tuolloin nähty mahdolliseksi järjestää siten, että kuntalaisilla olisi nykyisen kalastuslain 10 §:n 1 momentin laajuinen lohen sekä taimenen nousualueisin kohdistuva kalastusoikeus. Näiden alueiden osalta säädettiin, että niitä koskevat erilliset kalastusluvat myöntää Metsähallitus.

Ilmainen Oikeusapu Helsinki

Näillä perusteilla katson, ettei A:n esittämä syy sille, miksi hän ei ollut hakenut oikeusapua aikaisemmin, ole sellainen oikeusapulain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu pätevä syy, joka oikeuttaisi poikkeamaan pääsäännöstä, jonka mukaan oikeusapua ei voida myöntää muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa koskemaan taannehtivasti muutoksenhakua edeltäneitä toimenpiteitä. Mainitun säännöksen ja pykälän 1 momentin nojalla muutan Helsingin oikeusaputoimiston päätöstä siten, että oikeusapu koskee asiassa suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä Korkeimmassa oikeudessa. Siirrän asian kaksijäsenisen jaoston ratkaistavaksi.

Oikeusapulain 5 §:n yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee (HE 82/2001 vp s. 81 ja 82), että oikeusavun rajaus määrättyihin toimenpiteisiin voidaan tehdä jo oikeusapupäätöksessä, jos asian hoitamisen edellyttämät tarpeelliset toimenpiteet ovat jo tuossa vaiheessa tiedossa. Asian laadusta ja hakijan yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen oikeusapu voidaan rajata esimerkiksi vain neuvontaan tai tarpeellisten asiakirjojen laadintaan, jos hakija kykenee muutoin hoitamaan asiaansa itse tuomioistuimessa. Sen sijaan yksittäisten toimenpiteiden ja niihin käytetyn tuntimäärän tarpeellisuuden arvioi jälkikäteen tuomioistuin, mikäli ne pysyvät 5 §:n 2 momentin mukaisen 80 tunnin enimmäismäärän puitteissa. Sama lähtökohta ilmenee selkeästi myös yksityisen avustajan palkkiota ja kulukorvausta säätelevästä lain 17 §:stä ja sen yksityiskohtaisista perusteluista (HE 82/2001 vp s. 102 ja HE 103/2008 vp s. 6). Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei oikeusaputoimisto voi oikeusapulain 5 §:n nojalla rajata oikeusapua määrättyyn tuntimäärään.

Arvioitaessa, mikä merkitys asiassa on annettava oikeusapuasetuksen 21 §:ssä säädetylle oikeudelle rajata oikeusapu määrättyyn tuntimäärään, on lähtökohdaksi otettava perustuslain 80 §:n 1 momentti, jonka mukaan asetuksen antamisen tulee perustua perustuslaissa tai muussa laissa olevaan valtuutukseen. Perustuslain esitöissä (HE 1/1998 vp s. 131) on korostettu, että sekä yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä että viranomaisia sitovien yleisten oikeussääntöjen antaminen kuuluisi lähtökohtaisesti eduskunnalle, ja että (s. 133) valtuussäännösten tulkinnassa olisi seurattava yleisiä laintulkintaoppeja ja normiristiriitojen ratkaisuperiaatteita.

Päijät-Hämeen Oikeusaputoimisto

Oikeusapulain lähtökohtana sinänsä on, niin kuin sen 1 §:stä ilmenee, että se koskee julkisin varoin kustannettavaa oikeusapua sekä tuomioistuimessa että sen ulkopuolella. Yksityisen avustajan määräämisen rajoittaminen tuomioistuimiin on johtunut lähinnä valtiontaloudellisista syistä (HE 82/2001 s. 52 – 54). Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin säännöksen sanamuodosta huolimatta sen on katsottava koskevan, niin kuin esitöistä ilmenee (HE 82/2001 vp s. 99), vain sitä, ettei silloin kun hallintotuomioistuimessa tai vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa määrätään yksityinen avustaja, oikeusapu takautuvastikaan käsitä yksityisen avustajan viranomais- tai lautakuntakäsittelyssä suorittamia toimenpiteitä.

Siinä tapauksessa, että oikeusavun rajoittaminen tuntimääräisesti jo oikeusapua myönnettäessä katsottiin perustelluksi, A vaati, että oikeusapu yhden tunnin sijasta rajataan kolmeen tuntiin. A katsoi, ettei oikeusavun rajaaminen yhteen tuntiin ollut perusteltua. Hänen oikeusturvansa kannalta oli oleellista, että asia tuli hoidettua kunnolla ja että valitus tehtiin asianmukaisesti.

Asiassa on kysymys ensiksi siitä, onko A:lla ollut oikeusapulain 1 §:n mukaan oikeusavun yleisenä edellytyksenä oleva asiantuntevan avun tarve. Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, kysymys on siitä, onko edellytykset lakkauttaa A:lle myönnetty oikeusapu ja mistä alkaen sekä onko hänelle määrätyllä avustajalla oikeus palkkioon ennen oikeusavun lakkauttamispäätöstä suorittamistaan toimenpiteistä.

Kajaani Oikeusaputoimisto

Kuopion oikeusaputoimisto on hylännyt hakemuksen muilta kuin omavastuuosuutta koskevilta osin. Oikeusapupäätös on annettu sen jälkeen, kun pääasiaa koskeva ratkaisu oli tullut lainvoimaiseksi. Korkeimmassa oikeudessa kysymys on ensiksi siitä, onko oikeusapupäätöstä koskeva ratkaisupyyntö mahdollista tehdä vielä sen jälkeen, kun pääasiaa koskeva ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi. Jos tämä hyväksytään, on ratkaistava, miten laajasti oikeusapu myönnetään.

Valituksessaan hovioikeudelle A vaati ensisijaisesti, että oikeusapu myönnetään myös siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kuittaavansa suorittamastaan korvauksesta maksamattomat vakuutusmaksut 646,84 euroa. Toissijaisesti A vaati, että oikeusapu myönnetään koskemaan rajoituksetta koko asiaa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella ilmaisen puheajan luovutusta vanhalle asiakkaalle uuden asiakkaan hankintapalkkiona ei voitu pitää palvelun ottamisena omaan käyttöön vaan myyntiin rinnastettavana tilanteena, jossa ilmainen puheaika luovutettiin vanhalle asiakkaalle vastikkeena uuden asiakkaan hankkimisesta muodostuvasta palvelusuorituksesta. Koska ilmaisen puheajan luovutuksessa oli näin ollen kysymys vaihdon luonteisesta suorituksesta, A Oy:n oli, kun kysymys ei ollut arvonlisäverolain 25 §:ssä tarkoitetusta tavaranäytteestä tai tavanomaisesta mainoslahjasta eikä lain 78 §:ssä tarkoitetusta myynnin oikaisuerästä, suoritettava arvonlisäveroa ilmaisen puheajan luovutuksesta arvonlisäverolain palvelun myyntiä koskevien säännösten mukaan

Oikeusapu Oulu

A Oy on suunnitellut aloittavansa uuden markkinointikampanjan tarkoituksenaan liittymäsopimusten lisääminen. Kampanjan aikana yhtiön yksityisasiakkaat saisivat 200 markalla ilmaista puheaikaa jokaisesta yhtiölle tuomastaan uudesta liittymäasiakkaasta. Edellytyksenä ilmaiselle puheajalle on se, että sen saajalla on A Oy:n liittymä ja että uuden asiakkaan liittymä on edelleen auki yhden kuukauden jälkeen. Ilmaista puheaikaa ei tultaisi hyvittämään asiakkaalle rahana tai muuna etuutena kuin puheaikana. Jos ilmainen puheaika ylittää laskutuskauden aikana soitetuista puheluista aiheutuvan veloituksen, ylijäävä määrä voitaisiin käyttää seuraavina kuukausina kuitenkin siten, että asiakkaalle asetettaisiin mahdollisesti jokin ajallinen takaraja, johon mennessä ilmainen puheaika olisi käytettävä.

A:n tekemän ratkaisupyynnön perusteella asia on siirtynyt hovioikeuden tutkittavaksi. Hovioikeus on katsonut päätöksessään, ettei oikeusaputoimisto voi tuomioistuinasiassa rajoittaa myönnettävän oikeusavun määrää alle 80 tunnin. Hovioikeus on muuttanut oikeusaputoimiston päätöstä siten, että oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta.

Oikeusavun piiriin kuuluvista avustajan toimenpiteistä säädetään oikeusapulain 5 §:ssä. Pykälän mukaan oikeusapu voidaan rajata oikeusaputoimiston päätöksellä koskemaan vain määrättyjä toimenpiteitä. Säännöksessä tai muuallakaan oikeusapulaissa ei ole määräyksiä siitä, että oikeusaputoimisto voisi rajata oikeusavun myös määrättyyn tuntimäärään, joka alittaa oikeusapulain 5 §:n 2 momentissa mainitut 80 tuntia. Sen sijaan oikeusapuasetuksen 21 §:n mukaan oikeusapu voidaan oikeusapupäätöksessä säännöksessä mainituin edellytyksin rajata määrättyyn tuntimäärään.

Oikeusaputoimisto Jyväskylä

Iisalmen oikeusaputoimistolle ratkaisupyynnön, jossa hän vaati ensisijaisesti, että oikeusapu myönnetään kattamaan tarpeelliset toimenpiteet siihen saakka, kunnes Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt, ottaako se asian käsiteltäväkseen, ja että toimenpiteiden enimmäistuntimääräksi vahvistetaan 80 tuntia. Toissijaisesti hän vaati, että myönnetty enimmäistuntimäärä korotetaan 40 tunniksi tai muuksi tuomioistuimen tarpeelliseksi arvioimaksi määräksi. A:n mukaan hänen tarpeeseensa saada asianajoapua vaikutti se, ettei hän osaa suomea eikä hän ole saanut muunkielisiä käännöksiä itseään koskevista tuomioistuinten ratkaisuista.

Ulkomaalaislain 97 a §:n 2 momentin esitöitä ei Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan voi tulkita niin, että lainsäätäjän tahto on ollut antaa turvapaikanhakijoille ilmainen ja ilman erillistä hakemusta suoritettava kaikki oleskelulupaperusteet kattava tutkinta. Sen sijaan esitöiden mukaan säännöksen taustalla on tarkoitus varmistaa hakijalta, onko hakijalla mahdollisia muita oleskelulupaperusteita, jotka saattaisivat vaikuttaa hänen maasta poistamiseensa. Maasta poistamista koskevat seikat ovat olennainen osa turvapaikka-asian ratkaisemista, koska ulkomaalaislain 98 §:n 4 momentin mukaan kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen yhteydessä on ratkaistava maasta poistamista koskeva kysymys, jos kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään.

Edellä esitettyyn nähden Korkein oikeus katsoo, ettei lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä seuraa estettä sille, että asianosaiset voivat sopia asian myös oikeudenkäyntikulujen osalta silloinkin, kun toisella osapuolella on oikeusapu. Esteenä asian sopimiselle oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta ei voida pitää yksinomaan sitä, että oikeusapulain esitöissä (HE 82/2001 vp s. 110) todetuin tavoin tuomioistuin lausuu oikeusapulain 22 §:ssä tarkoitetusta valtion varoista maksettujen kustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle myös omasta aloitteestaan.